Kellokosken Ruukin
Tehdasmuseo
Kellokosken ruukin tehdasmuseo esittelee tehtaalla valmistettuja metallituotteita
Sijanti kartalla
Osoite
Vanha valtatie 190 rak. 3,
04500 Kellokoski
Tiedustelut ja varaukset
Museonhoitaja Riitta Liski
puh. 040 7731889
info@tehdasmuseo.fi
Museo
Tehdasmuseo esittelee 1790-luvulla perustetun Kellokosken ruukin/Mariefors bruk lähes 200-vuotista historiaa ja sitä ympäröivän kylän elämää. Museo sijaitsee aidossa vanhassa tehdasmiljöössä ruukkialueella Keravanjoen kosken partaalla Pohjois-Tuusulan Kellokosken kylässä. Museossa on perusnäyttely ja vuosittain vaihtuvia teemanäyttelyitä.
Tehdasmuseo on perustettu 2016. Se toimii talkooperiaatteella ja museon toimintaa tukee Kellokosken ruukin tehdasmuseon ystävät ry.
Museoon on vapaaehtoinen sisäänpääsymaksu.
Näyttelyt
Tulta päin, Kellokosken VPK 100 vuotta.
Juhlavuoden kunniaksi tehdasmuseo esittelee Kellokosken vapaapalokunnan monipuolista historiaa ja tehtaalla valmistettua sammutuskalustoa. VPK aloitti aikoinaan tehtaan palokuntana. Sammutustöiden lisäksi palokunnan toimintaan on liittynyt mm. soittokunta ja Männistön tanssilava.
Näyttely on avoinna 12.9.2026 - 30.10.2026, samoin kuin museon perusnäyttely ja museokauppa to-pe 11-16, la 11-15.
Perusnäyttely
Perusnäyttelyn rungon muodostavat Kellokosken tehtaalla valmistetut metallituotteet sekä tiedot niiden valmistuksesta,tehtaan työntekijöistä, omistajista, rakennuksista, kyläyhteisön elinoloista ja harrastuksista. Tehtaalla on valmistettu kaikkea, mitä talouksissa on aikoinaan tarvittu.
Tehdas oli aikoinaan Suomen suurin maitoastioiden valmistaja ja siellä on tehty Suomen ensimmäiset alumiiniveneet, Kello-veneet. Työkaluja on valmistettu kirveistä vasaroihin ja taloustarvikkeita puntareista mortteleihin. Rakennustarvikkeiden valmistus oli tärkeä osa tuotantoa; saranat, ovenkahvat ja vetimet.
Oma lukunsa on tehtaanjohtajan Torsten Carlanderin intohimoisten harrastusten pohjalta tehdyt tuotteet; nuottitelineet, mehiläishoitotarvikkeet ja elokuvausharrastukseen pohjautuva Tottiskooppi-
kaitafilmien katselulaite.
Aikaisempia teemanäyttelyitä
Teemanäyttelyt
Aikaisempia teemanäyttelyitä
Museossa on ollut vaihtuvia näyttelyitä ruukin ja sitä ympäröivän kylän elämästä, mm.:
”Mainos on valttia” – Kellokosken tehtaan mainoksia ja tuoteluetteloita 3.5.2025 lähtien.
”Kelloveneet- Suomen ensimmäiset alumiiniveneet 70 vuotta”- tarinoita Kelloveneistä ennen ja nyt.
Kellokoski sotien aikana 2017; Suomi 100- juhlavuoden näyttely
Totti- filmifestivaali 2018;Tapahtumassa esitettiin Torsten Carlanderin kuvaamia kaitafilmielokuvia
Torvisoittoa ja kovaa teetä 2019; Kylän musiikin, kahviloiden ja ravintoloiden historiaa
Kylän naisia 2020; Millaista oli naisten elämä erityisesti tehtaan eri osastoilla, lastenhoito, eläkkeet
Hevosvoimia 2021; Kylän kulkuneuvoja hevosista autoihin.
Pyörät pyörivät Kellokoskella 2022; Tekniikkaa tehtaalla ja kylällä
Kellokoski kotien seinillä 2022; Kellokoski- aiheisia tauluja kyläläisten seiniltä
2023 kolme näyttelyä; Kelloveneiden aika, Makeaa elämää (mehiläishoitoa ja hunajan
valmistusta) sekä pienoismallinäyttely Pikkuasioita.
”Julkkis kävi täällä” 2024.
Tarinoita kylässä asuneista ja vierailleista tunnetuista henkilöistä.
Osana näyttelyä olivat myös Tehtaan Juhlatalon ja Männistön tanssilavan historia sekä kylällä kuvatut elokuvat.
Joulunäyttelynä oli ”Vanhat postikortit”.
Aukioloajat
12.9.2026–30.10.2026
VPK-näyttely, museon perusnäyttely ja museokauppa
- to-pe
- 11–16
- la
- 11–15
Sijanti kartalla
Vanha valtatie 190 rak. 3, 04500 Kellokoski
Kellokosken Ruukin Historiaa
Metallitehdas Kellokosken tehdas/Mariefors bruk toimi vuosina 1795 – 1979. Sen vanhat tehdasrakennukset muodostavat nykyisin kokonaisuuden nimeltään Kellokosken ruukki.
Kellokosken kartanon isäntä Lars Olof Nysten perusti ruukin 1795 koskivoiman ja seudun rehevien metsien vuoksi. Paikalla sijaitsi jo mylly ja saha. Nysten antoi tehtaalle nimen Mariefors bruk vaimonsa mukaan.
Ruukin pajassa valmistettiin aluksi kankirautaa ja nauloja, myöhemmin 1800-luvulla erilaisia maataloudessa tarvittavia tuotteita kuten kirveitä, lapioita, kuokkia ja auroja,myöhemmin myös vasaroita, saranoita ja hevosenkenkiä. Rauta ostettiin Ruotsista takkirautana. Vuonna 1800 työntekijöitä oli 24. Ruukkiyhdyskunnalle valmistui oma kirkko 1800. Nystenin jälkeen 1800 – luvulla tehdasta johtivat Johan Solitander ja Lars Magnus Björkenheim. Kun kartanon isännäksi tuli Robert Björkenheim, hän luopui ruukista keskittyäkseen maatalouteen. Björkenheim perusti kylälle mm. meijerin, viinatehtaan ja maatalouskoulun. Sahan toiminta päättyi, koska seudun metsät oli hakattu loppuun.
Björkenheim vuokrasi tehtaan John Wilhelm Wahrenille 1863, mutta tehdas päätyi tämän isälle Axel Wahrenille pojan epäsäännöllisen elämäntavan vuoksi. Tämän jälkeen tehdas muuttui osakeyhtiöksi 1865 ja tehtaalla oli useita omistajia. Suurten nälkävuosien (1867 – 68) jälkeen tuotanto kasvoi ja 1872 Ruotsista tuotiin tehtaalle ammattitaitoisia työntekijöitä. Yleinen taantuma vei ruukin kuitenkin konkurssiin 1880. Omistajat vaihtuivat ja tuotanto väheni taas.
Lue koko historia
Carlanderin suku osti tehtaan 1895. Tehtaan johtajana toimi Carl Fredrik Carlander ja tästä alkoi ruukin kukoistuskausi. Suvulla oli tehdas Kemiön saarella Björkbodassa, josta he siirsivät tuotannon koneita ja henkilökuntaa myöten Kellokoskelle. Työntekijöitä varten rakennettiin punaiseksi maalatut asuinkasarmit tehtaan lähelle.
Tehdas paloi 1898. Vain tiilirakenteiset tinaamo, valimo ja vasarapaja jäivät pystyyn. Uudet tiiliset tehdasrakennukset suunnitteli Elia Heikel. Karkaisemista varten tehtiin lisärakennus, hehkutusosasto eli ”helvetti”.
Työ oli vielä käsityönomaista. Edelleen taottiin mm. kirveitä ja kuokkia. Pääasiallisesti valmistettiin rautalevytöitä, erityisesti meijeriastioita.
1908 ostettiin Englannista polttomoottori Maija, koska vesivoima ei aina riittänyt pyörittämään kaikkia tehtaan koneita. Maija on nykyään kirkon vieressä muistomerkkinä. Tuotevalikoima laajentui koko ajan. Maitoastiat, talous- ja rakennustarvikkeet, työkalut sekä paloruiskut muodostivat tuotannon rungon.
1934 tehtaan johtaja Carl Fredrik Carlander kuoli ja hänen poikansa Torsten ”Totti” Carlander astui tehtaan johtoon. 1937 konttori siirtyi uusiin tiloihin valimon yläpuolelle. Sähkögalvanointiosasto eli niklaamo valmistui 1935. Seuraavaksi tehtiin sähkönjakotorni. 1938 valmistui kaksikerroksinen meijeriastiarakennus eli Lasipalatsi, johon myöhemmin rakennettiin kolmas kerros. Kirkko korjattiin 1930- luvun alussa. Katolle rakennettiin torni ja ikkunat saivat kruunu-koristeensa. Tehtaalla kaikki maalattiin valkoiseksi koneita myöten, kaikki oli myös hyvässä järjestyksessä. Tehtaalla valmistettiin satoja tuotteita ja tuotesarjoja.
1941 rakennettiin turpeella toimiva kaasulaitos, sillä sotatilan takia tehtaan toiminnassa oli ongelmia kun raaka- ja polttoaineen saanti vaikeutui. Patoa korotettiin metrillä vesivoiman tehon hyödyntämiseksi. Sota- aikana valmistettiin armeijalle mm. lusikka-haarukoita ja käsikranaatin kuoria.
1950-luvulla maitoastioiden tuotanto alkoi hiipua ja korvaajaksi tuli Suomen ensimmäisten alumiiniveneiden, Kelloveneiden valmistus. Tehdas oli tunnettu sekä koti- että ulkomailla. Se oli hyvin muuntautumiskykyinen, uusia tuotteita kehiteltiin lakkaamatta. Tehtaalla oli enimmillään 450 työntekijää.
1963 Kellokosken tehtaat siirtyi Fiskars Oy:n omistukseen. Veneiden tuotanto siirrettiin myöhemmin Ähtäriin Inhan tehtaille, jossa ne saivat Buster- nimen. Fiskarsin aikana valmistettiin edelleen mm. saranoita, jätesäkkitelineitä, Kelloterm- öljykamiinoiden kuoria, mikroaaltouunien kuoria sekä erityisesti öljytynnyreitä. Tehtaan toiminta lopetettiin 1979.
Galleria
Voit selata kuvia galleriassa ja suurentaa niitä painamalla kuvaa.
Kellokosken Ruukin Tehdasmuseon Ystävät Ry
Y-tunnus: 3399573-7
Yhdistys on perustettu 2023 edistämään ja tukemaan tehdasmuseon toimintaa ja auttamaan käytännön toimintaedellytysten järjestämisessä. Jäseneksi voivat liittyä kaikki yhdistyksen toiminnasta kiinnostuneet.
Haluatko olla mukana tukemassa Kellokosken ruukin tehdasmuseon toimintaa?
Yhdistys edistää ja ylläpitää museon toimintaa ja auttaa käytännön toimintaedellytysten järjestämisessä.
Museo esittelee Kellokosken tehtaan historiaa ja siellä valmistettuja tuotteita ja täydentää kokoelmia tarpeen mukaan.
Riitta Liski | pj. riitta.liski@gmail.com 040 7731889
Heidi Ikonen | heidi.ikonen@live.fi
Liity jäseneksi
Jäsenmaksu on 20 euroa, kannatusjäsenmaksu 50 euroa.
Tietoja ei luovuteta ulkopuolisille eikä niitä käytetä mainos- tai muissa kaupallisissa tarkoituksissa.